Yliopisto kansakunnan rakentajana -keskustelusarja esittelee
Helsingin yliopiston vaikutusta tieteeseen, kulttuuriin ja suomalaisen
yhteiskunnan kehitykseen. Jokaisessa tilaisuudessa on yksi esine, jonka
kautta käydään keskusteluun.
Esiteltävät esineet liittyvät 375-juhlavuoden tiedeteemoihin ja ovat
nähtävillä yliopistomuseon uudessa näyttelyssä (Yliopiston päärakennus,
Fabianinkatu 33, 3 krs). Tilaisuuksien jälkeen yleisöllä mahdollisuus
tutustua museon näyttelyyn klo 20.00 saakka.
Mikroskooppi tutkijan apuna
Aika ja paikka: to 16.4. klo 17−19, sali 13, Päärakennus
Mikroskooppi syntyi 1600-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla siitä
kehittyi laite, jota biologit ja lääketieteilijät saattoivat käyttää
solujen ja kudosten tutkimiseen. Sittemmin erilaiset mikroskopiat ovat
yleistyneet tutkijoiden työkaluina ja mullistaneet usean tieteenalan
tutkimuksen. 2000-luvulla uusinta uutta on Nobel-palkittu nanoskopia,
jossa solun tapahtumia voidaan katsella jopa reaaliajassa. Miten
mikroskopia saapui Suomeen ja miten sitä on käytetty sairauksien
tunnistamisessa? Entä mihin kaikkeen nykyiset huippumikroskoopit
yltävät? Keskustelijoina ovat professori Matti Haltia, tekniikan tohtori
Antti Isomäki ja dosentti Laura Ahtiainen. Keskustelun juontaa Ylen
tiedetoimittaja Sisko Loikkanen.
Helsingin yliopisto taide- ja kulttuurivaikuttajana
Aika ja paikka: to 23.4. klo 17−19, sali 13, Päärakennus
Helsingin yliopisto on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen
taide-elämään, kulttuuriin ja kansainvälisyyteen. Jo ennen 1800-lukua
yliopisto-opettajat tulivat ulkomailta tai matkustivat ulkomailla ja
heidän kauttaan Suomeen tuli uusia käytänteitä, ideoita sekä
kansainvälisyyttä. Kansainvälisyyttä vahvistivat myös yliopistoon
ulkomailta tulleet harjoitusmestarit, kuten italialainen Gioachino Otta,
joka perusti yliopiston voimistelulaitoksen. Entä miten moninaisilla
tavoilla taidehistorian professori ja taidevaikuttaja J.J. Tikkanen
vaikutti suomalaiseen kuvataiteeseen tai saksalainen säveltäjä Fredrik
Pacius suomalaiseen musiikkielämään? Keskustelun vetää arkistolaitoksen
pääjohtaja Jussi Nuorteva ja siihen osallistuvat tutkija, museonjohtaja
Kristina Ranki, dosentti Johanna Vakkari (Suomen Lontoon instituutti) ja
Pacius-seuran puheenjohtaja Seija Lappalainen.
Uusi maailmankuva: Aika ja kalenteri
Aika: ke 29.4. klo 17−19, sali 12,
Päärakennus
Helsingin yliopiston almanakka on ollut vuosisatojen ajan
kansalaisten tietolähde. Almanakka on ilmestynyt suomen kielellä vuodesta 1705.
Se on valistanut kansaa ja kertonut, mikä kulttuurissamme on merkittävää. Miten
almanakka on vaikuttanut suomalaisten ajan käsitykseen? Mikä on kansallisten ja
kirkollisten juhlapäivien yhteiskunnallinen merkitys? Mitä liputuspäivät
merkitsevät suomalaisille? Entä miksi maassamme vietetään nimipäiviä? Näistä
aiheista keskustelevat almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala,
professori Heikki Oja ja kirkkoneuvos Pekka Huokuna.
Nervanderista
älypuhelimeen: ympäristön mittaamisen kehitys
Aika ja paikka: to 7.5. klo
17−19, sali 5, Päärakennus
Fyysikko Johan Jakob Nervander (1805−1848)
hallitsi runomitat, mutta hänet tunnetaan paremmin meteorologisen tutkimuksen
uranuurtajana kuin lyyrikkona. Miten ympäristön mittaaminen on kehittynyt sitten
Nervanderin? Mikä yhdistää ilmastonmuutosta, tieteenhistoriaa ja
kosketusnäyttöä? Geofysiikan dosentit Heikki Nevanlinna ja Päivi Mäntyniemi
pohtivat, kuinka mitata esimerkiksi maan liikkeitä ja ilmakehän muutoksia.
Keskustelun juontaa Ursan planetaarion johtaja Tuukka
Perhoniemi.
Ylioppilaslakki 150 vuotta
Aika: ke 20.5. klo 17−19, sali
13, Päärakennus
Ylioppilaslakin 150-vuotisjuhlia juhlitaan toukokuussa 2015.
Ylioppilaslakki on opiskelijoiden symboli, kesäpäähine ja kansallinen ylpeyden
aihe. Samalla perinteikäs lakki on myös kielikiistan, tasa-arvon ja koulutuksen
symboli. Miten ylioppilaslakki on muuttunut historiansa aikana ja mikä sen
merkitys on nykymaailmassa? Onko lakki elitistinen jäänne vai muuttuva,
humoristinen juhlapäähine? Keskustelemassa ovat kansatieteen tutkijatohtori Arja
Turunen, yliopiston protokolla-asiantuntija Anton Eskola, ja Helsingin
yliopiston ylioppilaskunnan historian ystävät ry:n hallituksen jäsen Antti
Kähkönen. Paneelia vetää Helsingin Sanomien toimittaja Maria Pettersson ja
keskustelutilaisuuden on järjestänyt HYY.
<$DetailsLisatietojaLinkki$>
<$DetailsTakaisinHakutuloksiin$>